indianapoliksessa tuli keikka osaltani valmiiksi, viikonlopuksi pääsin käymään Texasissa kotona ja näin Sunnuntaina jo matkalla kohti New Yorkin osavaltiota. Tiedän mitä on matkatyö ja millaista elämä on kun lentokenttä on toinen koti. Joskus on kentällä kiva seurata matkailusta nauttivia turisteja, joskus hyvin kauan sitten minullakin oli tuo kiilto silmissä, nyt tämä matkailu tuntuu lähinnä normaalilta työnteolta, tietysti etuna se että useinmiten matkustaessa palkka juoksee mutta ei juurikaan pysty tekemään mitään tuottavaa joten voi olla vain vietävänä ja laskuttaa siitä asiakastaa.
Viikonloppu yhdessä vaimon kanssa on aina etuoikeus. Kuitenkin kun pistää oven perässään kiinni tuntuu se siltä kun taivas tipahtaisi niskaan eikä siihen taida tottua koskaan, hokemalla itselle että tällä kaikella on tarkoitus ja vielä yrittämällä uskoa omia juttujaan jaksaa perille hotelliin että saa soittaa vaimolle ennen kun yölamppu sammuu..
Tällainen lyhyt otanta matkatyöstä Amerikan maalla. Onneksi on kaikki yhteydenpitpvälineet joita olla voi, helpottaa kummasti yhteydenpitoa.
Texasissa on edelleen säälittävän kuuma, ulkoliikunta onnistuu aamuisin mutta jälleen todettiin puoliltapäivin ettei ulkona huvita olla.
Viikonlopun keskusteluissa erään paikallisen tuttavan kanssa tuli hyvin selväksi se ettei täällä tunnusteta ilmastonmuutosta. Vaikka itse en kovin vihreänä homeesta olekkaan, alkaa tämä ihmisten tyhmyys kääntää omia ajatuksiani enemmän ja enemmän kohti puhtaampia ajatuksia. Omat lentomatkat saa seliteltyä vielä sillä että työ jota teen johtaa energian säästymiseen joka osaltaan on tärkeä asia päästöjen hillitsemisessä.
Tällaisia epävakaita ajatuksia Houstonin kansainväliseltä lentokentältä, köytän itseni koneeseen ja New Yorkin kaupungin välilaskun kautta hieman vielä pohjoisemmaksi mutta niin ikään New Yorkin osavaltiossa, Albany nimiseen kaupunkiin. Työmaa on Schenectady nimisessä kylässä Albanyn lähellä.
Jahas, lennot myöhässä ja Newarkin vaihto olisi ollut vain 50min. No tämä tietää piiiiitkää matkustus iltaa mutta onneksi on Sunnuntai, tuplakorvaus niin saa vähän myöhästelläkkin...
Viikonloppu yhdessä vaimon kanssa on aina etuoikeus. Kuitenkin kun pistää oven perässään kiinni tuntuu se siltä kun taivas tipahtaisi niskaan eikä siihen taida tottua koskaan, hokemalla itselle että tällä kaikella on tarkoitus ja vielä yrittämällä uskoa omia juttujaan jaksaa perille hotelliin että saa soittaa vaimolle ennen kun yölamppu sammuu..
Tällainen lyhyt otanta matkatyöstä Amerikan maalla. Onneksi on kaikki yhteydenpitpvälineet joita olla voi, helpottaa kummasti yhteydenpitoa.
Texasissa on edelleen säälittävän kuuma, ulkoliikunta onnistuu aamuisin mutta jälleen todettiin puoliltapäivin ettei ulkona huvita olla.
Viikonlopun keskusteluissa erään paikallisen tuttavan kanssa tuli hyvin selväksi se ettei täällä tunnusteta ilmastonmuutosta. Vaikka itse en kovin vihreänä homeesta olekkaan, alkaa tämä ihmisten tyhmyys kääntää omia ajatuksiani enemmän ja enemmän kohti puhtaampia ajatuksia. Omat lentomatkat saa seliteltyä vielä sillä että työ jota teen johtaa energian säästymiseen joka osaltaan on tärkeä asia päästöjen hillitsemisessä.
Tällaisia epävakaita ajatuksia Houstonin kansainväliseltä lentokentältä, köytän itseni koneeseen ja New Yorkin kaupungin välilaskun kautta hieman vielä pohjoisemmaksi mutta niin ikään New Yorkin osavaltiossa, Albany nimiseen kaupunkiin. Työmaa on Schenectady nimisessä kylässä Albanyn lähellä.
Jahas, lennot myöhässä ja Newarkin vaihto olisi ollut vain 50min. No tämä tietää piiiiitkää matkustus iltaa mutta onneksi on Sunnuntai, tuplakorvaus niin saa vähän myöhästelläkkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti