Mietin tässä että mitä mahdetaan kuvitella tällaisesta reissutyöstä siellä kotona Suomessa? Tänään kirjoitan blogiani täältä Saudi-Arabiasta. Työmatka toi jälleen tänne Saudien itä-rannikolle, tämä Al Jubail teollisuus kaupunki sijaitsee Dammamin kaupungin pohjois puolella ja on alue joka sisältää valtavan määrän erillaisia suuria teollisuuslaitoksia. Aiemmin olen täällä käynnyt kahdella eri tehtaalla ja nyt vuorostani työskentelen kolmannella, petrokemian tehtaalla päivitetään paikallisen kolegan kanssa kahta suurta välijännite taajuusmuuttajaa joiden tekniikka on kymmenessä vuodessa jäänyt ajasta jälkeen.
Jälleen kerran olen iloinen että sain saapua tänne, luulen että monella saattaa olla erilainen käsitys näistä muslimi maista mutta itselleni on ehkä muodostunut aito kuva siitä kuinka välittömiä imiset näillä kulmilla ovat ja voin kertoa että ei, täällä ei eletä sosiaalituilla tai puukoteta imisiä kadulla, täällä nämä paikalliset ovat enemmänikin kotonaan ja heidän kanssa on ihan kiva toimia yhdessä niin työn kun rajoitetun vapaa-ajankin yhteydessä. Olisiko kuitenkin niin että pohjolaan on vaeltanut myös tämän uskontoryhmän edustajista se porukka jotka ei välttämättä osaa käyttäytyä ja siksi koko yhteisö on aiheuttanut vastenmielisiä mielikuvia joissakin Eurooppalaisissa ihmisissä.
No se niistä kulttuurien välisistä eroista, omasta puolestani voin vain sanoa että kaikki ne maat joissa itse olen saanut vierailla ovat ottaneet kohteliaasti vastaan ja niin myös täällä.
Nykyään täällä Saudeissa kuten myös muutamassa muussa lähialueen maassa työt tekevät pääasiassa Intiasta tänne työn perässä muuttaneet maahanmuuttajat. Itse syntyperäiset Saudit tekevät kaikkea esimiestehtävistä ylöspäin eikä heitä juuri näe normaaleissa haalari hommissa.
Huomenna on Perjantai ja sehän tarkoittaa täällä samaa kun Sunnuntai kotona Suomessa. Me kuitenkin mennään töihin myös huomenna koska aikataulu on sen verran tiukka että hommaa riittää vielä viikoksi, silloin minun on määrä palata Sveitsiin kotiin että ehdin seuraavalle keikalle Atlantin toiselle puolelle.
Hotelli on viiden tähden Intercontinental hotelli, kuin pieni kaupunki itsessään. Tästä hotellista löytyy hyvä kuntosali, sauna ja uima-allas ne riittää itselleni suomaan rennon illan työpäivän päätteeksi. Työpäivät yleensä retkillä ovat pitkiä ja noiden edellä mainittujen hotellin tarjoamien viihdykkeiden lisäksi illat kuluu pääsääntöisesti tietokoneella käydessä läpi päivän sähköpostit, vastaillessa niihin ja suunnitellessa seuraavia matkoja.
Ehkä tuossa yllä olevassa kuvassa tiivistyy se miten täällä illat kuntoilun jälkeen kuluu eli huoneessa työpöydän ääressä. Ravintolaan ei ole aikaa mennä syömään joten huonepalvelu tuo illallisen jonka nautin samalla kun teen koneella hommia ja sivusilmällä katson Ulla Taalasmaata iPadilta.
Kuuma täällä on ja työvaatteet tekevät päivistä mielenkiintoisia, ei oikein huvita olla paahtavan auringon alla yhtään pidempään kun on pakko.
Tällainen tarina täältä reissuilta tällä kertaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti