Tarkkuushyppyleiri Alavudella oli ja meni, aika huonot kelit sattui mutta yhdessäolo kavereiden kanssa oli ensiluokkaista. Suomen reissu muutenkin oli upea. Sain lentokoneeni kaivettua Kruunupyyn hallista esiin ja sillä tulikin lenneltyä yli kymmenen tuntia viikon aikana.
Lyhyen loman kohokohtia oli käynti koneella Oulussa, perheenjäsenten tapaaminen niin siellä kun Kaustisella sekä tietenkin ensiluokkainen seura Alavuden ilmailukerholla. Loma huipentui kaksiin ylioppilasjuhliin joista hyvin syöneenä lähdin junalla kohti etelää ja matkasin Sunnuntaina kotiin Sveitsiin.
Tämä minun lomien vietto on hyvin kaavamaista ja monesti samanlaista, arki sujuu täällä maailmalla mutta sen sijaan että lomalla haaveilisin jonnekkain matkustavani tykkään saapua koti-Suomeen jossa kuitenkin on juureni, ajatukseni, perheeni ja vähäiset kaverini. Pakko myöntää että vuosien varrella kavereista on osa jäänyt unholaan, se kai pitää mennä näin vaikka ei siitä itse pitäisikään. Laskuvarjohyppy- ja ilmailu-kauden ollessa meneillään kuluvat lomani pääosin Alavudella lentokentän laidalla, sinne pääsääntöisesti perustan tukikohdan ja sieltä käsin operoin sitten Suomen laajuisesti missä ikinä keksinkään käydä tai missä minua milloinkin tarvitaan.
Kun elämä on mennyt niin että poikamiehenä jälleen teen matkaa, olen ajatuksen tasolla palanut vuoteen 2013. Silloinkin Sveitsistä tulin kesälomille Suomeen ja erinäisten sattumien kautta otti elämä uuden suunnan. Toivottavasti tämä ei tule yllätyksenä mutta elämä on edelleen meneillään, tekisipä mieleni siteerata edesmennyttä mäkisankaria että, elämä on ihmisen parasta aikaa ja voisin melkein tässä paljastaa että kovin on olo kun teini-iässä, tietyistä syistä odottelen suurella innolla ensi-viikolla alkavaa kesälomaa. Ilmoittelen sitten mahdollisia uutisia kun tilanteet selkenee :) Hyvää kesää jokaiselle...
Lyhyen loman kohokohtia oli käynti koneella Oulussa, perheenjäsenten tapaaminen niin siellä kun Kaustisella sekä tietenkin ensiluokkainen seura Alavuden ilmailukerholla. Loma huipentui kaksiin ylioppilasjuhliin joista hyvin syöneenä lähdin junalla kohti etelää ja matkasin Sunnuntaina kotiin Sveitsiin.
Tämä minun lomien vietto on hyvin kaavamaista ja monesti samanlaista, arki sujuu täällä maailmalla mutta sen sijaan että lomalla haaveilisin jonnekkain matkustavani tykkään saapua koti-Suomeen jossa kuitenkin on juureni, ajatukseni, perheeni ja vähäiset kaverini. Pakko myöntää että vuosien varrella kavereista on osa jäänyt unholaan, se kai pitää mennä näin vaikka ei siitä itse pitäisikään. Laskuvarjohyppy- ja ilmailu-kauden ollessa meneillään kuluvat lomani pääosin Alavudella lentokentän laidalla, sinne pääsääntöisesti perustan tukikohdan ja sieltä käsin operoin sitten Suomen laajuisesti missä ikinä keksinkään käydä tai missä minua milloinkin tarvitaan.
Kun elämä on mennyt niin että poikamiehenä jälleen teen matkaa, olen ajatuksen tasolla palanut vuoteen 2013. Silloinkin Sveitsistä tulin kesälomille Suomeen ja erinäisten sattumien kautta otti elämä uuden suunnan. Toivottavasti tämä ei tule yllätyksenä mutta elämä on edelleen meneillään, tekisipä mieleni siteerata edesmennyttä mäkisankaria että, elämä on ihmisen parasta aikaa ja voisin melkein tässä paljastaa että kovin on olo kun teini-iässä, tietyistä syistä odottelen suurella innolla ensi-viikolla alkavaa kesälomaa. Ilmoittelen sitten mahdollisia uutisia kun tilanteet selkenee :) Hyvää kesää jokaiselle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti