Ajattelin kirjoitella muutaman rivin tästä itselleni tärkeästä lentomatkasta Suomesta Ruotsiin. Ruotsi on yllättävän lähellä Suomea mutta kautta aikain meri on suurimmaksi osaksi erottanut nämä maat toisistaan ja siksi meren ylitsepääseminen tuntuu joskus ihmeenkin haastavalta.
Nyt kun itselläni on lentolupakirja taskussa sekä oma kone niin koko loppukesän haaveena oli toteuttaa tuleva työmatka Ruotsin Luulajaan omalla koneella.
Minun lentoni eteni siten että noudettuani lentokoneeni Ranualta vuosihuollosta lensin ensin pienen matkan Kemin lentokentälle, hoidin siellä valmistelut ja sitten pyrähdin tuosta meren yli Luulajaan. Kemissä ennen lähtöä puin ylleni pelastusliivit tai tarkemmin sanottuna Halpa-hallista ostamani paukkuliivit, laitoin kännykän, ilmailuradion sekä henkilökohtaisen hätälähettimen muovipusseihin (pusseihin jotka pöllin lentokentän turvatarkastuksesta aiemmin viikolla) ja sujautin pussit lentohaalarin taskuun.
Kun reitti oli mielestäni päätetty DCT Kemistä Kallax airport eli DCT EFKE > ESPA, dct tarkoittaa lentosuunnitelma kieltä ja meinaa sanaa Direct. Niin oli aika istahtaa Kemin lentoaseman kuppilaan, kaivaa iPad ja läppäri esiin ja lueskella Ruotsin mahdolliset Notamit ja ilmatilarajoitukset. Tämä saattaa aiheuttaa hieman vaivaa mutta ei ole paha juttu ollenaan. En löytänyt karttamuodossa netistä ilmatilarajoituksia mutta AROWeb sivustolta löytyy kyllä muuta tarpeellista tietoa sekä ne ilmatilarajoituksetkin tekstimuodossa kun malttaa hetken istua koneella. Totuuden nimissä en kokenut että sain ihan kaikkea haluamaani tietoa netistä mutta jätin hieman sen varaan että kommunikoin paikallisten lennonjohtojen kanssa asiasta enemmän tarvittaessa, he todennäköisesti kertovat jos jokin alue on kieltoalue.
Lentosuunnitelman tein ihan normaalisti FINNAVIAN järjestelmään, ajoitus suunnitelman teolle oli siten että se oli jätetty tuntia ennen lentoa ja reitiksi laitoin tosiaan DCT:n eli mitään erityisiä lentoväyliä ei tarvinut valtakunnan rajan ylitykseen käyttää. Kun FPL lentosuunnitelma oli jätetty ja varmistussoitto viranomaisille tehty siirryin sitten koneelle valmistelemaan itseni lentoa varten.
Varusteet päälle ja hyppäsin koneeseen, aktivoin lentosuunnitelman Kemin tornin kanssa ja eikun taivaalle, omenaa söin siinä lähtiessäni ja Ruotsin rajalla paiskasin omenan raadon ikkunasta alas mereen.
Kemistä kun lähtee kohti Luulajaa niin ei Ruotsin rajalle ole kovin pitkä. Olisiko ollut noin 8 minuutin lennon jälkeen kun Kemin lennonjohto selvitti minut Ruotsin aluelennonjohdon taajuudelle ja sanottiin siinä sitten heipat.
Näillä lentosuunnitelmilla on taipumuksena mennä jokaisen lentoreittiä hallinnoivan viranomaisen tietoon joten Ruotsin aluelennonjohdon tyttö näköjään tiesi odottaa minua taajuudelleen ja taisin siinä lausua yksinkertaisesti "Sverige radar, Oscar Hotel Papa Echo Victor with you" en nyt tähän hätään muistanut oikeita radiofraseologian termejä mutta ihan kivasti meni tuolla läpi. Sieltä tyttö varmisti Transponderikoodin, antoi 4000ft tai below lentokorkeutta ja toivotti tervemenneeksi kohti Luulajaa. Siinä sitten ajelin koneella ja pidin Ruotsin aluelennondon taajuutta kuuntelulla aina noin 15mailia Luulajasta merellepäin, sen jälkeen Alue pyysi vaihtamaan "Kallax tower" joka on Luulajan lennonjohto ja taajuudelle vaihdettuani ja avauskutsun jälkeen huomasin että myös he tiesivät odottaa minua saapuvaksi.
Ystävällinen vanhempi herrasmies radion toisessa päässä erittäin hidasta ja hyvin ymmärrettävää englantia käyttäen pyysi jatkamana lähestymistä kohti "MULON" pistettä joka on Kallaxin lentokentän lähialueen pohjoisreunalla oleva ilmoittautumispiste, lentäessäni kohti Mulonia (ja tämä oli se hetki kun parempi kartta olisi ollut tarpeen, onneksi iPad AirNav näytti ilmoittautumispisteet vaikka ei karttaa ollutkaan) sain seuraavaksi käskyn kääntää kohti seuraavaa ilmoittautumispistettä "South Holding" ja sitä kohti ajaessani ja Luulajan suuria terästehtaita ikkunasta ihaillessani tuli viimein laskeutumislupa kiitotielle 32. Olin Kemissä hieman katsellut Luulajan kentän rullauskarttaa ja havaitsin että parkkialue on nimeltään Apron 10 jonne koneen voi parkkeerata pidemmäksi aikaa. Laskeutuminen meni mukavasti, kentällä oli liikennettä mutta edellä mainituin suhteellisen yksinkertaisin ja helpoin lähestymisohjein pystyin suhteellisen rennosti laskeutumaan ilmatilassa harjoittelevien Jas Grippen hävittäjien seassa eikä rullauksessakaan ollut sen kummemmin erikoisuuksia, pyydettiin poistumaan kiitotieltä Alfa kolmosesta ja rullaamaan rullaustietä Alfa > Apron 10 paikoutusalueelle, kaikki oli helppoa ja selkeää sekä lennonjohdon ohjeet yllättävänkin ystävällisiä ja helpolla Englannilla luettuja.
Koneen parkkeerasin paikallisen lentokonemekaanikko koulun eteen sille osoitettuun paikkaan ja valmistelin koneen parkkeerausta varten. Pyöräpukit ja painot siipien alle joihin köytin koneen, metsänreunassa asioidessani seurasin Ruotsalaista sotilasilmailua lähietäisyydeltä kun hävittäjä toisensa jälkeen ajeli jälkipolttimet rohisten taivaalle.
Portista pääsi ulos ovipuhelimen avulla ja kentältä lähti linjan 4 busseja tuontuosta kohti Luulajan keskustaa.
Seuraavana päivänä kävin kentällä hoitamassa koneen parkkiluvat kuntoon. Yritin lähestyä kentän viranomaisia jo edellisellä viikolla sähköpostilla asiantiimoilta mutta huonoin tuloksin, nyt kävin lentoaseman neuvonnassa ja saatiin parkkilupa hoidettua kerralla kuntoon. Täällä saa ostaa koneelle viikon kausikortteja ja sen hinta oli noin 80 euroa, onnekseni täti kirjoitti vahingossa viikon sijaan kausikortin kuukaudeksi, en valittanut.
Kausikorttia lunastaessani antoivat he minulle myös taajuuden johon tulisi olla yhteydessä 10min ennen lentoa niin saisi saattoauton joka saattaa odotuspaikalle sekä lennon päätyttyä saisi tilata "follow me" auton opastamaan parkkipaikalle, tätä palvelua en kuitenkaan käyttänyt missään vaiheessa. Kentälle kulkeminen ja sieltä poistumininen onnistui aina portista ovipuhelinta käyttämällä, pari kertaa piti näyttää ajokorttia ovipuhelimen videokameralle.
Iltaisin työpäivien päätyttyä kävin kentällä lentämässä, kerran jopa sain työkaverit mukaan taivaalle. Käytiin tekemässä läpilasku Piteon kentälle.
Nyt suunnittelen tätä kirjoittessani matkaa Suomeen viikonlopuksi, tarkoitus olisi lentää suoraan Luulajasta kohti Kokkolaa eli luvassa on lähes tunti merenpäällä. MarineTraffic infosta näkee missä on laivoja menossa, jospa seuraisi laivojen reittiä niin ei tarvi uida niin pitkästi jos rupelli pysähtyy.
Tämän seikkaperäisen tarinan tarkoutksena on jakaa kokemus sekä rohkaista piipahtamaan rakkaassa naapurimaassa. Aika yksinkertainen temppu jos viitsii vääntää lentosuunnitelman ja puhua muutaman sanan lontoota.
Matkaehdotuksena suosittelen lentoa Luulajaan, bussilla kaupungille jossa on todella hyviä vaatekauppoja, urheiluliikkeitä, retkeilyvälinekauppoja, retkeilyvaatekauppoja jne... Kunnon lounas tai illallinen ja samantien kotia tai seuraavana päivänä, edullisia hotelleja löytyy ja todennäköisesti mukavia iltamenojakin. Että tämmöistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti