Vaikka kahdeksan tunnin automatka yhdellä pysäyksellä tuntuukin rankalta kokemukselta, seuraavalle kymmenen tunnin lennolle en toivo sitä yhtäkään..
Ilta-päivällä lähdin matkaan Hazirasta Suratin kautta kohti Pompeita joka nykyään Mumbaina tunnetaan. Matka oli rasittava ja väsyttävä, kuvittelisin että hävittäjälentäjän olo voisi vastata samaa kun tuolla autossa oli köytettynä tuon kahdeksan tuntia. Rauhassa ei saannut istua sekunttiakaan, auto poukkoili, pomppi ja teki jos jonkinlaisia liikkeitä ja kuski yritti tehdä parhaansa kaahatessaan kohti lentokenttää että aikataulussa pysyttäisiin, ei pysytty, kaksi tuntia meni pitkäksi mutta koneelle kerkeää vielä.
Täällä lentokentällä alkaa jo nähdä vähän enemmänkin länsimaisia ihmisiä, jopa Suomen kieltäkin on jo kuullut. Nyt sitten yöksi taivaalle.
Hyvää viikonloppua sinne kauas!
Ilta-päivällä lähdin matkaan Hazirasta Suratin kautta kohti Pompeita joka nykyään Mumbaina tunnetaan. Matka oli rasittava ja väsyttävä, kuvittelisin että hävittäjälentäjän olo voisi vastata samaa kun tuolla autossa oli köytettynä tuon kahdeksan tuntia. Rauhassa ei saannut istua sekunttiakaan, auto poukkoili, pomppi ja teki jos jonkinlaisia liikkeitä ja kuski yritti tehdä parhaansa kaahatessaan kohti lentokenttää että aikataulussa pysyttäisiin, ei pysytty, kaksi tuntia meni pitkäksi mutta koneelle kerkeää vielä.
Täällä lentokentällä alkaa jo nähdä vähän enemmänkin länsimaisia ihmisiä, jopa Suomen kieltäkin on jo kuullut. Nyt sitten yöksi taivaalle.
Hyvää viikonloppua sinne kauas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti