Päivä päivältä alkaa maailma näyttää sateisemmalta ja surkeammalta myös Pietarissa. Luonto alkaa valmistautua kylmän talven tuloon ja ne jotka tykkäävät vuodenaikojen vaihtelusta saavat jälleen nauttia elämästään. Itse kuulun niihin jotka voisivat olla auringon alla vaikka aina. Edelleen muistelen yhtä elämäni parasta matkaa nimittäin Karibian matkaa viime kesänä. Tuollaista aikaa kun voisi vielä viettää niin huippu juttu.
Täällä tehdään töitä isolla "T":llä monitoimi-tankkeri valmistuu päivä päivältä ja oma ammattitaito on jatkuvassa puntarissa. On todella mielenkiintoista laittaa itsensä kiipeliin yrittäessä osata kaiken sen mitä tällaisen laivan käyttöönotto vaatii mutta toisaalta tuntuu että tällainen ilman apua opiskelu on parasta oppia mitä voi saada.
Päivien pituus vaihtelee kahdeksasta kymmeneen tuntiin ja iltaisin on pimeä kun palaamme hotellille. Tällä viikolla olen iltaisin käynnyt hotellin kuntosalilla ja sieltä on saannut yllättävän paljon virtaa iltoihin, vielä kun sali-käynnin kruunaa saunalla niin mitäpä sitä muuta tarvisi.
Vaan eipä täällä erikoisempaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti