Tällä kertaa teitä tervehdin täältä Kiovasta. Yön pimeinä hetkinä kun yö-kerhot ei innosta niin mikä olisikaan oivallisempaa kun surffailla netissä. Kun kerran kaikki ystävyys on paketoitu nykyään tietokoneen sisälle niin samahan se puuhasteleeko läppäri sylissä Tampereella vai kolmen ja puolen miljoonan ihmisen metropolissa.
Työmatkalla olen oleillut viime maanantaista saakka pienessä kylässä eteläisessä Ukrainassa. Maanantaina työt jatkuvat tuolla samaisessa suunnassa mutta kylä jossa majoituin oli sen verran pienoinen että lähdin viikonlopun viettoon tänne ihmisten pariin.
Ukrainan kesä on samaa tasoa kun Suomen juhannus tällä hetkellä. Syreenit kukkii ja vihreää ja lämmintä on joka puolella. Perjantaina Ukrainalaisilla oli kansallinen vapaa-päivä kun juhlivat II:sen maailmansodan päättymistä. Tämä näkyi mm. kaduilla jossa veteraanit kulkivat arvomerkit rinnuksissa ja puhujapönttöjä oli viritelty sinne tänne. Sodan aikaiset muistomerkitkin kiillotettiin varta vasten kuntoon ja edustavan näköiseksi. Itsellä luonnollisesti oli hieman ristiriitaisia tunteita veteraaneja katsoessa kun tiesi että noissa muistomerkeissä oli mukana muistomerkkejä taisteluista joissa taisteltiin Suomen sotilasta vastaan.
Muuten Ukraina on kiva maa. Mikäänhän täällä ei mitään maksa. 10eurolla 3 ihmistä syö viimeisen päälle illallisen jne...
Täällä Kiovassa kävin ilta-päivä teellä kaupungin keskustassa ja havaitsin että Euroviisujen Ukrainan karsintakonsertti järjestettiin torilla ulkoilmakonserttina. Siinä meni ilta mukavasti konserttia seuratessa n. 20t. ihmisen kanssa.
Huomisen sunnuntain ajattelin pyhittää ihan levolle ja kamera-kierrokselle kaupungilla. Maanantaina on aikainen lähtö kohti etelää.
Täältä jostain. Dasvinanja!
Teemukoo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti