Jatkoa edelliseen kirjoitteluuni täältä Karibian auringon alta, blogin lukijoiden kannattaa lukea edellinen blogi-teksti ensin jatkaakseen sitten tästä niin tiedät mitä on tähän mennessä tapahtunut.
Kesälomaa on pian viikko takana, todella voi sanoa että on ollut mukavan rentouttava ja seikkailua täynnä oleva loma. Niinpä niin, Virgin Cordalta sitten lähdimme torstai aamuna purjehtimaan kohti suurinta näiden British Virgin Islandien saariryhmään kuuluvaa saarta nimeltä Anegada. Anegada on saari tämän saariryhmän pohjoislaidassa noin 15 mailia pohjoiseen pääsaaresta Tortollasta. Navigoinnin saarelle teki hieman haastavaksi se että saari on muista saarista poiketen lähes tasainen eikä horisontin yläpuolelle nouse juuri muuta kun saarella kasvavat palmut ja muutamat rakennukset. Muilla saarilla sentään on korkeuseroja joillain niistä aikalaillakin.
Tiedän että veneemme varustuksesta löytyisi myös gps mutta olin valtavan tyytyväinen ettei moista kapinetta käytetty näin hienolla purjehduksella vaan tällä kertaa luotettiin miehistön vahvaan taitoon navigoida joka tuottikin toivotun tuloksen lähes tarkalleen saapuessamme oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kiinnittäydyimme jälleen saaren vierelle noin 300m rannasta jossa oli poijuja vedessä odottamassa turisti-veneiden saapumista kohottamaan saaren suhteellisen vaatimatonta elintasoa.
Anegadan saarella siinä kohdassa jonne me saavuimme oli muutamia ravintoloita sekä kauppa ja jonkinlainen sukelluskeskus. Huomattavaa oli että vaikka aika saarella oli pysähtynyt jonnekkain -70 lukuun niin autoja saarelle kuitenkin oli tuotu, johtui varmaan saaren pitkittäisesta laajuudesta..
Veneemme varustukseen kuuluvat meri-kajaakit saivat jälleen kyytiä kun A:n kanssa reippaina varustauduimme saaren valloitukseen kajaakilla meloen. Allekirjoittanutkin pääsi kerrankin "navigoimaan" 300m kajaakilla suoraan rantaan ja senkin paikan valitsin aika tehokkaasti pieleen, katsoin tasaisen rannan olevan hyvän paikan rantautua mutta kuinka ollakkaan jämähdimme noin 5m ennen rantaa kajaakilla mutaan ja ystäväni istuessa edessä oli hänen jalkauduttava ensimmäisenä vetämään kajaakki rantaan ja tästä me hieman kävimme keskusteluja kun hän joutui olla polviaan myöten lämpimässä Karibian mudassa sandaalit jalassa kajaakkia kiskomassa, hienosti sen kuitenkin teki joten kiitos paljon hänelle :)
Ssarella nautimme parit Virgin Pina Coladat jotka ovat alkoholittomia varsin hyviä kesäisiä drinkkejä ja sopivat mielestäni loistavasti kookospalmujen alla juotaviksi kuumassa Karibian helteessä.. Ruokalistankin pyysimme ja kun olimme valmiita tilamaan ilmoitti henkilökunta ettei täällä voi tilata ruokaa, jotta sellainen ravintola kokemus.
Torstai iltana nautimme illallisen samaisen saaren rannassa olevassa Neptunus T. ravintolassa johon pöytävaraus ja ruokatilaus hoitui mielestäni varsin kätevästi meri-VHF:llä kanavalla 16, näyttää olevan näillä vesillä tapana käyttää tuota meri-VHF:ää vähän joka tilanteessa. Illallisen pääasiallisena ruokalajina olivat Lopsterit eli olisiko ne sitten sellaisia todella isoja rapuja, itse turvauduin turvallisesti pihviin mutta sain jopa maistaa rapua ja vallan oli hyvää, mielestäni muistutti aikalailla kanan lihaa ja taidankin ruoan rumuudesta huolimatta seuraavan kerran tilata saman menun.
Yö Anegadalla tuli ja meni ja tuttuun tapaan aamulla taas herättiin siihen kun laivan ahkera Crew valmistautui veneen lähtöön, yleensä herättävä signaali liikkeelle lähdöstä on se kun laivan agregaatti sammuu ja laiva hetkeksi hiljenee, hetken päästä siitä kuuluu pieni pillaus ja sitten veneen 2 moottoria käynnistyy. Tuolloin itse yleensä kipuan kannelle miehistön avuksi koska purjeiden nostossa on käyttöä tällaiselle Salonkylän pojallekkin jonkin verran ja mielestäni siinä on mukava olla apuna. Aamiaista veneellä yleensä loihtii ystävättereni veljen vaimo joka tekee yleensä varsin maittavat aamiaiset, puuro on aivan mahtavaa, thank's Kim...
Eilen purhehdimme Anegadalta lähdettyämme takaisin Tortollan saaren pohjois osaan Marina Cay:iin jossa olemme olleet viime yön. Nyt on aamu ja kirjoittelen tässä veneen köysiä irroitettaessa juuri ja lähtö on edessä kohti uutta määränpäätä. Marina Cay on tässä saaren Beef Island nimisen lentokentän kupeessa ja minullahan tietysti on taas hauskaa seuratessa saarelle nousevia ja laskeutuvia lentokoneita. Valitettavasti yhtään hyppy-konetta ei ole näkynyt. Eilen tänne rantauduttuamme menimme kumiveneellä jälleen maihin ja lähdimme ferryllä käymään hieman kauempana saaren "ostoskeskuksessa" joka oli pieni läjä kauppoja rannan tuntumassa, mitään järkevää sieltä ei kuitenkaan löytynyt joten tulimme hyvin pikaisesti takaisin laivaan viettämään laatuaikaa. Ilta Marine Cayssa kului jälleen leppoisissa merkeissä ja nyt sitten teemme lähtöä kohti uusia seikkailuja. Mainittakoon että keli täällä on jällleen varsin kesäinen.
........ jatkuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti